Masennuksen kohtaamisessa on oleellista ymmärtää, mistä tilanteessa on ylipäätään kyse. Kun sekä masennuksesta kärsivä että tämän läheiset osaavat suhtautua sairauteen oikein, on toipuminen useimmiten paljon helpompaa ja nopeampaa.
Tässä viisi tärkeää teemaa, joiden tiedostaminen auttaa ottamaan askeleita eteenpäin.
1. Tunnistamisesta myöntämiseen
Masennuksessa ei ole kyse kaikkia meitä jossain vaiheessa koskettavasta surumielisyydestä, apeudesta tai masentuneisuuden tunteesta.
Masennus on mielenterveyden häiriö, joka kannattaa ottaa vakavasti. Tästä kertoo myös se, että masennus vaikuttaa jopa fysiologisesti aivojen rakenteeseen – varsinkin sairauden pitkittyessä.
Kuten muissakin sairauksissa, myös masennuksen kohdalla toipuminen ja hoito lähtevät liikkeelle tilanteen tunnistamisesta. Masennuksen tunnistamista vaikeuttaa kuitenkin usein se, että oireet voivat olla hyvin moninaisia ja yksilöllisiä – ja joskus myös todella yllättäviä. Surullisuuden ja voimattomuuden sijaan monella masennus ilmeneekin vihaisuutena tai jopa fyysisinä kipuina.
Voit tutustua lisää oireisiin Lifeclassin blogitekstissä 10 yllättävää masennuksen oiretta tai arvioida omaa tai läheisesi vointia ilmaisella masennustestillä.
Kun sairastunut ja tämän lähipiiri osaavat yhdistää oireet masennussairauteen, on vaikeiden tilanteiden ja tunteiden kohtaaminen helpompaa.
Vaikka suurin osa masennuksesta kärsivistä lopulta kokee suurta helpotusta sairauden myöntämisestä itselleen ja muille, ei tilanteen tunnustaminen ole välttämättä helppoa. Moni kokee häpeän tunteita sairastumisestaan, mikä vaikeuttaa avun hakemista ja vastaanottamista.
Asioiden sanomista ääneen voi kuitenkin edesauttaa erään hyvin ikävän tosiseikan tiedostaminen – masennus ei ole harvinaista.
2. Masennus on valitettavan yleistä
Masennukseen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä arviolta joka viides suomalainen. Vuositasolla masennukseen sairastuu 5–6 prosenttia suomalaisista eli yli 250 000 ihmistä.
Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2017 masennuksen takia eläkkeelle jäi noin yhdeksän henkilöä päivässä. Heistä kaksi kolmasosaa oli naisia.
Näiden faktojen valossa on erityisen ikävää, että masennus on edelleen yhteiskunnassamme jossain määrin tabu – vaikka kehityksen suunta onkin ehdottomasti oikea.
Häpeä ja pelko leimautumisesta tai huonommuuden tunteesta johtavat siihen, että sairastuneet pitkittävät omasta huonosta voinnistaan puhumista ja hoitoon hakeutumista. Kuten psykiatrian erikoislääkäri Kaisla Joutsenniemi kertoo Lifeclassin verkkokurssilla, hän on monien potilaidensa kohdalla toivonut, että nämä olisivat tulleet vastaanotolle jo paljon aikaisemmin. Hoitoprosessi on poikkeuksetta sitä helpompi mitä aiemmin se päästään aloittamaan.
3. Masennus koskettaa hyvin vahvasti myös läheisiä
“Lähipiirin tuki masennuksessa on mielettömän tärkeää – oikeanlainen tuki voi jopa kaksinkertaistaa hoidosta saatavan hyödyn. Jos läheiset puolestaan suhtautuvat asiaan vähättelevästi, se ei lupaa toipumiselle kovin hyvää”, summaa psykologi Teemu Ollikainen.
Lähipiirin rooli toipumisessa on siis merkittävä, mutta samalla usein hyvin vaikea ja raskas. Varsinkin silloin, jos masennuksesta kärsivä purkaa pahaa oloaan lähellä oleviin ihmisiin tai on jatkuvasti kiukkuinen ja suutuksissa. Tilanteen kuormittavuuden vuoksi masentuneiden läheisillä on usein kohonnut riski sairastua tai uupua myös itse.
Tilannetta helpottaa syvällinen ymmärrys masennuksesta ja sen oireista. On helpompaa suhtautua vaikeasti käyttäytyvään ihmiseen empatialla, kun aidosti ymmärtää taustalla olevan sairauden logiikan. Empatia puolestaan on pohja niin tärkeille keskusteluille kuin myös sille, että läheiset pystyvät tukemaan sairastunutta oikein – ja välttämään yleisimmät virheet masentuneen kohtaamisessa.
4. Paranemisennuste on hyvä – mutta kesto vaihtelee
Kuten masennuksen oireet myös parantumiseen menevä aika vaihtelee huomattavasti ihmisestä ja tilanteesta riippuen. Tärkeintä on kuitenkin tietää, että paranemisennuste on suurimmassa osassa tapauksia erittäin hyvä.
On hyvä asennoitua niin, että on valmistautunut antamaan toipumisprosessille juuri niin paljon aikaa kuin se lopulta vaatii. Joissain tilanteissa masennusjakso saattaa kestää vain viikkoja tai kuukausia, toisissa taas jopa vuosia.
Tärkeää on siis välttää suuria odotuksia suuntaan tai toiseen. Jos jatkuvasti odottaa paranemisen tapahtuvan heti seuraavana päivänä, voi tästä syntyä paineita ja pettymyksiä, jotka puolestaan voivat hidastaa toipumista. Toisaalta jos olettaa sairauden kestävän vuosia, voi olla, että mieli ei anna itselleen mahdollisuutta nopeampiin edistysaskeliin.
5. Ymmärrys auttaa – niin sairastunutta kuin läheisiäkin
Masennuksen ymmärtäminen on vankka pohja parantumiselle. Ymmärryksen kautta niin sairastunut kuin läheisetkin pystyvät suhtautumaan tilannetta, itseään ja toisiaan kohtaan armollisemmin.
Monet masennuksesta kärsineet ovat kertoneet saaneensa huomattavaa helpotusta, kun he lopulta uskalsivat kertoa avoimesti omasta sairaudestaan muille. Moni yllättyi, kuinka usein oma tarina sai vastakaikua – kuinka usein muilla ihmisillä on ollut samankaltaisia tilanteita omassa elämässään. Vertaistarinat ja -tuki antavat antavat arvokasta näkymystä vaikeisiin hetkiin.
Masennukseen liittyy paljon pelkoja ja vääriä käsityksiä. Laadukas tieto ja avoimesti kerrotut kokemukset auttavat purkamaan näitä – ja ottamaan askeleita kohti parempaa.
